15.9.2011 Klopein am Klopeiner see, Itävalta

15.9.2011 Klopein am Klopeiner see, Itävalta
Pitipä tutkia navigaattoria, että paikallistin, missä olen. Nimittäin, minä ajelin Itävallan puolella Italian kartalla, se ulottuu vähän tälle puolelle. Sitten eilen ostin Slovenian / Kroatian kartan. Nyt näiden väliin jää pätkä, mistä minulla ei ole karttaa. Kyllä se kohta löytyi. Tässä oli aika lähellä tuota Drau-jokea, jota olen seurannut päivän, pieni järvi, jonka ympärille on keskittynyt täyteen kaikenlaista lomatoimintaa. Huomasin sen vasta majoituttuani, se järvi ei näy tähän majapaikkaan, mutta siitä on hyvä kartta tuolla seinällä.

Viime yö oli sateinen, vettä tuli illalla ukkosen kera ja vielä pitkin yötä. Aamu valkeni pilvisenä, mutta vettä ei enää tullut. Sen verran viileää oli, että pyöräilypusero jouti laukkuun vasta puolen päivän jälkeen. Löysin pyörätien Drauradwer R1:n aika helposti aamulla. Se seuraili tänään pääosin soratienä Drau-jokea väliin puikkelehtien pikkukylien välistä. Taival oli aika helppoa, vähän nousuja. Villach:n kohdalla tiehässäkkää taas oli koko lailla ja siinä piti tehdä vähän kiemuroita, jotta tie löytyi. Ihmiset neuvovat auliista ja Itävallasta löytyy paremmin englantia puhuvia ihmisiä kuin isommista maista. Mukava rauhallinen päivä, ajo maistui. Vaikka olen lyhentänyt ajopäivääni periaatteessa, herään vasta 7:ltä ja hyväksyn ensimmäisen sopivan majapaikan klo 17:00 jälkeen (en klo 18 jälkeen niin kuin joskus aikaisemmin), niin silti matkaa kertyy. Tänäänkin 130 km. Nämä pyörätiet menevät kyllä niin mutkille, että maanteitä taitaisi tulla ainakin kolmannes vähemmän. Mutta ensiksikin, eihän minulla ole kiire ja toiseksi, kyllä se on todella paljon miellyttävämpää ajella kun ei tarvitse huolehtia autoista.
Jokohan huomenna oltaisiin Slovenian puolella, jossakin Maribor:in paikkeilla ?
Kuvassa (013/ 15.9.2011 Itävalta) on maissia kuivaamassa ulkorakennuksen seinällä.

14.9.2011 Lepopäivä Spittal an der Drau:ssa, Itävallassa

14.9.2011 Lepopäivä Spittal an der Drau:ssa, Itävallassa
Kartan lataus navigaattoriin meinasi aiheuttaa harmaita hiuksia, sitten havaitsin, että ne ovat jo melko harmaat. Yritin taas ladata koko euroopan karttaa, mutta ei se onnistubut. Verkko on hidas ja laskin kyllä, että se pitäisi yön aikana mennä läpi, mutta lataus loppui melkein heti. Euroopan kartan koko on noin 2,4Gt. Seuraavaksi ostin itäeuroopan kartan (euroopan kartta oli ostettuna, en vain saa sitä ladattua) ja aloin värkätä sen kanssa. Sama juttu, jataus loppui aina kesken. Tein sellaisen havainnon ennen nukahtamista, että lataus loppui siinä vaiheesa, kun kone siirtyi virransäästötilaan. Niinpä ennen aamupalaa kokeilin ottaa virransäästöt kaikki pois päältä, ja niin kävi, että lataus onnistui.

Lähdin aamupalan jälkeen ostosretkelle, pesuainetta vaatteille, liimaa laukuille, urheilujuomaa, postikortteja ja merkkejä (taas kummatkin eri paikasta), kartta. Löysin kaikkia. Kun kävelin kartan kanssa puiston läpi takaisin hotelille päin, tapasin pariskunnan pitkän matkan pyöräilyvarusteiden kanssa. Tämä vaatii hieman tarkkasilmäisyyttä, täällä on päivämatkalaisilakin paljon kahta takalaukkua ja ohjaintankolaukku. Ilokseni he puhuivat hyvää englantia, mies itse asiassa selvästi parempaa kuin minun solkkaukseni. Varsinainen aiheeni minulla oli, että miten tai paremminkin mistä siirtyä Slovenian puolelle. Kuinkas ollakaan, he olivat tulossa juuri Sloveniasta, Mariborin kaupungista. Olin ajatellut yritää aikaisemmin rajan yli, mutta haastateltuani heitä, päätinkin pytkiä seuraamaan heidän esimerkkiään.
Pyöräilijäpari oli varsinainen pitkänmatkalainen seurue. Olivat ehkä siinä 40-paikkeilla, kiertäneet Australian 11 kuukaudessa ja lentäneet sieltä euroopan puolelle ja jatkiuvat vielä täällä ennen kotiin Sveitsiin ajamista. Olivat kuulemma myyneet ennen reissuaan asuntonsa ja varastoineet huonekalut miehen äidin kotiin. Aikoivat palata töihin, mutta uusi reissu oli jo suunnitteilla.
Muuten päivä on kulunut niin kuin lepopäivät yleensä, pitkästyttävästi. Pyykinpesua, venyttelyä, päivätorkut, pyörälaukun liimausta, kolme postikorttia; kotiin, lapsenlapselle Melissalle ja kaverilleni Juholle. Katselin vielä kartalta reittisuunnitelmia, kovin pitkälle en jaksa suunnitella. Samoin aioin vilkaista säätä, vaikka ei se kyllä paljon mihinkään vaikuta. Mahdollinen huono sää tietää tietenkin vaatesulkeisia, mutta enhän minä sille mitään voi, paitsi opetella hyväksymään asiat, joille en voi mitään. Olkapää ja niska kaipaisi kyllä hierojaa, ne ovatkin oikeastaan ainoat paikat, jotka ovat kipeänä, mutta kun ne ovat lähes aina, niin ei tule niin noteerattua. En kuitenkaan ole hierojaa alkanut etsimään.

13.9.2011 Spittal a.d.Drau, Itävalta

13.9.2011 Spittal a.d.Drau
Jälleen kaunis pyöräilypäivä. Aamusta alkaen kirkasta. lähes pilvetöntä koko päivän. Ilma lähtöpaikalla oli kuitenkin aamusta niin viileää, että sain laittaa puseron pyöräilypaidan päälle. Koska lähes koko päivän taival, mitä kertyi 137 km, sujui pyöräteitä pitkin, osui välille aika paljonkin varjoisia ja siten viileämpiä metsätaipaleita. Pyörätiet noudattelivat paljon joen vartta, sen tulvavalliksi rakennettua penkkaa tai sen viertä, rautatien viertä tai sitten pienten idyllisten kylien raitteja niiden kohdalla.
Tämä oli jo kolmas päivä, jolloin sain ajaa näin hyvissä olosuhteissa. Jos täällä alpeilla (ja dolomiiteilla) on tällaista, niin eipä olisi ihme, jos reitti kulkisi joskus toistekin täällä. Maisemat ovat suomalaisittain henkeä salpaavia. Majapaikkoja on todella runsaasti, gasthauseja on joka kylässä vaikka millä mitalla. Itse asiassa olisinkin varmaan valinnut sellaisen, ellei eteen olisi tullut lepopäivä.
Pyörälaukut ovat alkaneet porsimaan oikein olan takaa. Mikähän niihin nyt yhtä äkkiä tuli, kun nyt useampi laukku pettää saumoista. Minun täytyy ostaa lisää liimaa, ja koittaa, selviänkö niill’ tämän reissun liimailemalla. Minusta tuntuu, että minulla on kaksi uudempaa laukkua ja kaksi vanhempaa ja epäilen, että nimenomaan niistä vanhemmista saumat aukeilevat. Ensimmäinen liimatuubi alkaa olla lopussa.
Minä joudun käyttämään urheilujuomaa ajaessani. Miksikö ? Minun koipeni alkaa krampata ja tosi kovasti, ellen juo sopivaa määrää urheilujuomaa. Saan kaiketi niistä takaisin hikoillessa menettämiäni elektrolyyttejä (kalsiumia, magnesiumia,…). Matkaan ottamani pönttö alkaa olla lopussa, pitäisi löytää lisää.
Seuraava homma on saada karttaa jatko-osuudelle. Minun pitäisi siirtyä seuraavaksi Slovenian puolelle, eikä tämä minun Italian karttani sinne yllä. Yritin kotonani ladata navigaattoriini koko euroopan karttaa, siinä onnistumatta. Nyt siinä on Italian ja Kreikan kartta. Se aiheuttikun tänään hämminkiä, kun yritin laittaa siihen hotellin osoitetta, niin mitään ei löytynyt. Viimein huomasin, että minulla ei ole siinä Itävallan karttaa. Kokeilen vielä kerran koko euroopan kartan latausta, jos ei onnistu, niin katson sellaisen pienemmän latauksen, jossa on balkkanin maita. Kaikista balkkanin maista ei ole olemassa Carmenilla karttoja, njoten niistä täytyy yritä selvitä paperikartoilla.
Pyykinpesuane on lopussa, sitäkin pitäisi löytää lisää. Siinäpä sitä aluksi ohjelmaa huomiselle.
Kuva (4536) on yhdestä pyörätien varren juomapaikoista. Niitä oli aika usein, uskoakseni vesi on hyvää.