Lepopaiva Cambrils:ssa

Matka El Port de Sagunt:ista jatkui Castellon lapi Penoscola-nimiseen rantakaupunkiin. Ihanteellinen matkailupaiva jalleen. Akaisemmat appelsiinilehdot vaihtuivat oliivipuuviljelmiin. Yhden sellaisen laidalla, auringonpaisteessa vaihdoin takarenkaa, oli joku terassaie paassyt puhkaisemaan kumin. Minulla oli muutoinkin hyva mieli, 7:s raitis vuosi tuli tayteen. Eteepain ei tieda, taaksepain voi sanoa. Peniscolassa ensimmainen hotelli ei huolinut minua pyorani takia, toinen otti 38:n euron hintaan (aamupalalla). Olipahan viela niin iso huone, etta siella oli hyva seuraavana aamuna paikata rengas. Nimittain, vaihdettu rengas oli samasta kohdasta kahteen kertaan paikattu, vuoti edelleen. Paikkasin nyt kolmannen kerran ja paatin, etta jos viela vuotaa, niin paiskaan roskiin. Ei ole toistaiseksi vuotanut.

Peniscolasta ajoin tanne Cambrils:iin, tamakin sellainen turistirysa. no, kaunis merenrantakaupunki, pikkuhotelli jossa asun on jonkin matkailunahtavyytena olevan tornin vieressa ja vastapaata on huvivenesatama. Ihan hyva paikka viettaa lepopaiva. edelleenkin, vaikka kunto muutoin tuntuu hyvalta, jotenkin kestavyys tuntuu heikmmalta, kuin viime syksyna. Vaikka hiihdin talvella, niin todella pitkakestoiset lenkit jai tekematta. Nyt olen mennyt kahdessa viiden paivan jaksossa 1100 km (hieman vajaa) ja viime viikolla kokonaiskulutus oli sykemittarin mukaan 19000 kcal. Olen katsellut kartaa ja kysellyt saata, josko ohittaisen Barselonan sisamaan kautta, suuntana Andorra. Nousua varmaan riittaa, enka ole varma, kestaako kunto. paaseehan sielta takaisin, kun vaihtaa suuntaa. Eilisen saatiedituksen aikana ruudussa juoksi eri paikkakuntien lampotiloja, ja Andorran kohdalla oli 15C. Tomi katsoi netista, (hotellissa ei ole WIFI:a ja loysin taman internet-kahvilan vasta tanaan), perjantaiksi oli arvioitu 17C. en tykkaisi ajaa kovin kylmassa. Taalla on tuuli kaynyt merelta, ja se on ollut aika kylma, varsinkin eilen. Silla on tapana yltya iltapaivaa kohti. Tanaan olin kylla kolmisen tuntia rannalla lueskelemassa huvivenesataman aallonmurtajan muodostamassa tuulensuojassa.

Taman hotellin tarjoilija, joka antoi minulle huoneen, on ollut hyvin kiinnostunut matkastani. Han on kayttanyt jokaisen tilaisuuden tentatakseen minua. Sehan kay kulla minulle Englannin harjoittelusta, tulee aika vahan tilaisuuksia puhua. Kovin paljn en ole Englantia osaaviin ihmisiin tormannut. Olisi minulla tuo toinenkin sanakirja, ostin siihen jo patteritkin, mutta vaaraa kokoa. Siina olisi Espanjankin kielta, toisaalta, minun Englantinikin on sen verran heikkoa, etta ai viitsisi hajauttaa voimavaroja kovin monen kielen opiskeluun. Kohtahan mina oln Ranskassa (toivoa sopii).

Minun niskani ja olkapaani on vaivannut aika paljon viime paivina. Syksylla tilanne helpotti muutaman viikon paasta. Toivoisin, etta nytkin kavisi samoin. Olisi ikavaa keskeyttaa matka olkapaakipujen takia ? Olen taas tanaan venytellyt ja pyrkinyt huoltamaanlihaksiani. Teen oman osuuteni ja "let go and let God" tai jotakin sinnepain.

Terveiseni Suomeen. Eilen kuulin syodessani Suomen kielta, joku miesporukka joka puhui Suomea, pysahtyi sen paikan eteen jossa olin syomassa. Meinasin huutaa, etta taalla on hyva ruoka, mutta jatin sitten huutamatta. Kuulostivat humalaisilta, eika ollut oikein halua kuunnella silla kertaa sita jaarittelua.

Minun pitaisi oppia lisaamaan kuvia tahan tekstiin. Vaikka olenkin sita mielta, etta parhaat kuvat laytyy lainaston matkailukirjoista, voisihan tuohon jonkin laittaa. Koitan seuraavalla kertaa liittaa sen kuvan, jos osaan.