keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

20.6.2012 Nasice

Kuva on vielä lepojaksoni hotellin ravintolan ulkotilasta. Lepojakso on takana ja matka jatkuu. Se miten lepo vaikuttaa jalkojen toimintaan, on asia, josta kommentoin kahden viikon päästä, jos muistan. Yhden päivän perusteella ei kannata kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä. Tämä oli kuitenkin mielenkiintoinen kokeilu, jos kävisi niin, että joskus lähtisi pitkälle pyörämatkalle. Joka tapauksessa tämä päivä sujui hyvin. Tie seuraili tovin matkaa Dunav-joen kulkua. Minä pohdin aikaisemmin, että miksihän minä en ole kuullut näin isosta joesta, mutta nyt tuli mieleen, että Dunav taitaa olla sama kuin Tonava. Jokivarressa kyliä ja kaupunkeja oli tiheään, sitten käännyin Osijek:istä Nasise:n suuntaan ja vähitellen asutus harveni. Tie oli helppoa ajaa, nousuja koko päivälle 130 km:n matkalle vain noin 300m. Kauniita kyliä vaikka alkumatkasta olin kyllä havaitsevinani joissakin taloissa ja muissakin rakennuksissa sodan jälkiä. Niin, tuli mieleen, rahanvaihto. Minulla jäi rajanyli lipsahtamiseni takia Serbian dinaareita tukko, olisiko ollut 15.000 rahaa. Vaihtelin niitä sitten henkilökunnan kanssa kun en viitsinyt palata takaisin Serbiaan. Raha vastasi noin 128 euroa. Yksi tarjoilija (kaikki kolme olivat miehiä) kertoi, että se vastaa suunnilleen hänen puolen kuun palkkaa. Hän puhui minulle aika katkerana, kuinka huonosti asiat nyt ovat. Sanoi, että Titon aikana tavallisen ihmisen asiat olivat paljon paremmin, turvatumpaa. Samaa katkeruutta kuulin Bulgariassa useammasta suusta. Minä kuuntelin myötätuntoisena ja sanoin, että olen vain vierailija, en arvostele minkään valtion asioita. Kevyen päivän päätteeksi saavuin aikaisin Nasise:een puistohotelliin. Kerronpa nyt huoneen hinnan, kun en ole tullut pitkään aikaan keretoneeksi, 318 Kuna:aa eli 42 euroa. Katsoi juuri valuuttalaskimella ja se oli minusta aika kallis. Ainakin siihen nähden, mitä olen maksellut, eli menee selvästi ylimpään neljännekseen hinnoista. Ei kuin syömään !

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti