8.6.2012 Dimitrovg, Serbia

Päivä oli hyvä, olo ei kovin hyvä ollut. Minulle on sattunut muistaakseni joka reisulla kerran vatsaongelmia, nyt aamulla tuntui siltä. Vitkuttelin majapaikassa kymmeneen, ennen kuin lähdin liikkeelle. Ajatuksena oli, että ajan vain suhteellisen laidasta juuri Sofian keskustan ohi ja sitten otan toisen hotellin. Kysyin vielä lähtiessä yhden urheilukaupan osoitteen, josta tarkoitus oli saada hieman täydennystä tavaroihini. Kauppa oli suuressa ostoskeskuksessa ja jouduin jättämään rakkaan pyöräni yksin kadulle. Urheilukaupat kyllä pitäisi nimetä uudelleen, pitäisi olla kaupat ”tekstiiliurheilijoille” ja sitten sellaisille, jotka harrastavat jotakin. Useimmissa näissä ei ole kuin muotivaatteita. Löysin samasta keskuksesta myös sellaisen body-building-kaupan. Ei sielläkään ollut muuta kuin pillereitä, joihin en uskalla koskea, ja valkoista proteiinia. Tarvitsisin suorituksenaikaista urheilujuomaa (jauhetta), joka korvaa hikoilemani elektrolyyttejä. Eli seilläkään ei ollut minulle mitään. Ei ne edes ymmärtäneet, mistä puhuin. Niin jatkoin matkaani ja sitten kun aloin katselemaan hotelleja, navigaattorini sanoi, että lähin on 3 km takana. Kun en viitsinyt kääntyä, löysin itseni lopulta Serbiasta. Hieman oli tuskien taival, muistutus siitä, kuinka mukavaa on olla terve. Tässä nyt poden täkin alla ja kun otin buranan, lakkasi palelemastakin. Katsotaan, heräänkö huomenna hengissä ja missä kunnossa. Kaikki hyvin. Kuva on Sofiasta nappaamistani epätaiteellisista otoksista yksi.