26.6.2012 Senica, Slovakia

Kuvassa kauppalasku, minusta täällä on Suomalaiselle halpaa. 18 Euron huonehintaan ei kuulunut aamupalaa. Lähdin siis tyhjällä vatsalla liikkeelle, täytin sitä tosin huoltoasemalla ihan hyvillä kolmioleivillä. Päivän mittaan ravinto olisi kyllä ollut enemmältikin tarpeen, oli nimittäin kovan vastatuulen päivä. Vasta aivan illasta sain ajella vajaa 20 km metsäistä taivalta, missä tuuli ei puskenut niin kovasti vastaan. Tuuli oli pohjoisesta ja tänään ei tarvinnut hikoilla, ilma oli sen verran raikas. Alkumatka sujui viljapeltojen keskellä, aukeaa, tasaista maastoa ja aivan loppuosalla alkoi olla hieman kumpuilevampaa, taisi korkein mäki olla noin 100 m:n nousulla. Vitamiineja tälle päivälle piisasi. Kirsikkapuita on ollut jo monta viikkoa, viimeaikoina myös tien varsilla niin, että niistä on ajaessa saanut napattua suuhunsa. Tänään oli tosi paljon tien varrella kirsikoita ja piti jo vähän toppuutella, että ei ahmi liikaa. Tein ilmeisesti saman virheen toistamiseen ja laitoin liikaa ilmaa takarenkaaseen. Päällyskumi repesi. Luulin, että minun pitää oikaista vannetta, mutta kun aloin majapaikassa (25 euron pensionaatti, jossa olen 40 m2:n huoneessa) oikomaan sitä, huomasin, että vika on ratkenneessa päällyskumissa. Meni viimeinen vararengas, pitää yrittää löytää uusi tilalle jostakin. Kävin ennen tätä kirjoittelua syömässä. Tänään oli vähän kehnot sapuskat. Päivällä söin lounasta. Eteeni kannettiin lautanen, jossa oli kolme ohutta leipäviipaletta kellumassa ruskeassa kastikkeessa, jossa oli läskinsuikaleita, ehkä kamanaa, yhtään hitustakaan ei ollut lihaa. Nyt illalla tilasin kanaa ja mix-salaattia. Sain hyppysellisen salaattia ja hieman kanaa, mitään muuta siinä ei ollutkaan. Vaikea aina arvata, että tilaako lisukkeita vai eikö tilaa. Kun toisinaan siihen ruokaan kuuluu kaikenlaista ja toisinaan taas ei. Olin onneksi ostanut kaupasta tullessa jotakin, että eiköhän tässä yö jakseta nukkua.