Ajelin eilen kaunista rannikkotietä Nerjasta ensin Mortil:iin ja lähdin siitä nousemaan sisämaahan. Majapikka löytyi Velez de Benaudalla:n liepeiltä. Päivämatka oli lyhyt, nousua kuitenkin kertyi 1000 m, ja energiankulutuskin oli kohtuullinen. Nyt olen malttanyt aloittaa varivaisesti, ja meno on tuntunut kiireetömältä ja mukavalta. Minulla oli illalla hieman sairaaloinen olo, mutta aamulla tuntui jo paremmalta. Olkapää oli myös aika ärtynyt, mutta sekin helpotti, liekkö särkyvoide vai muuten vain. Tänään tei nousi ensin kaunista jokilaaksoa Granadaa kohti, kunnes käännyin vuoriston suuntaan. Kävin kahvilla ja sämpylällä (majapaikassa ei ollut aamupalaa) Lanjaronissa, jonka aikana taiva meni pilveen ja viileni niin, että sain lisätä useampaan otteeseen vaatetta. Aurinko palasi kuitenkin pian ja tien nousukulma piti myös huolta lämmön tuotannosta.
Taimi varmensi majapaikkani löytymistä kumpanakin päivänä, nyt se löytyi 31E:n hintaan Pampaneirasta, kelloni mukaan 1080 m merenpinnasta, pieni idyllinen kylä täynnä käsitöitä myyviä liikkeitä. Kuva otettu huoneeni ikkunasta, vuorilla on lunta. Puroissa ja joissa on vettä, kirkasta swllaista. Etelässä ei ole yleensä tottunut veteen. (lomakohteissa on useimmiten kuivaa ja karua, kas kun pääasiassa tullutvierailtua välimeren alueella syksyllä). Päivän kokonaisnousu oli hieman yli 1300 m. Teillä liikkui runsaasti muitakin pyöräilijöitä, tosin keveämmässä lastissa kuin minä. Reitti parille seuraavalle päivälle ainakin näyttää hyvin mielenkiintoiselta. Sääennustus vain lupasi sadetta ainakin eilen iltaisessa katsauksessa lippuviikoksi. Katsotaan, mitä tulee. Kaikki hyvin!
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti