31.10.2011 Izmir, Turkki

31.10.2011 Izmir, Turkki

Kuvassa on puuvillan käsinpoimintaa.

Kyllä se vain niin on, että ilmat näyttävät muuttuvan suotuisemmiksi etelää kohti mentäessä. Aamu oli taas aurinkoinen ei nyt polttavan kuuma, mutta ei tarvinnut kinttaitakaan. Yritin varustautua matkaan mahdollisimman aikaisin. Hotellinpitäjä olisi kaiketi halunnut nukkua myöhään, ehdotti aamupalaa yhdeksältä, sain tingattua kahdeksaksi. Kun heräsin ennen seitsemää, olin pakkamassa pyörää jo puoli kahdeksalta ja niin sain sen aamupalan jo ennen kahdeksaa joten pääsin kahdeksalta matkaan. Syynä tähän hoppuun oli sula laiskuus. Olen huomannut, että aivan aamusta tuuli ei ole vielä kovin kovaa ja minulla oli alkuun edessä noin 20 km vastatuuliosuus. Suunnilleen niin se menikin, mitä pidemmälle vastatuuliosuutta pääsin, sitä kovempi tuuli oli. Toisaalta, kun se pätkä oli ajettu , tie kääntyi yli 90 astetta ja sitten mentiin taas helpolla.
Olen toisen Turkin ajopäivän kokemusten jälkeen positiivisesti yllättynyt näistä teistä. Tänäänkin ne olivat pääosin hyviä. Karkeitakin osuuksia oli, mutta ei sellaista rompoolia, kuin toisena ajopäivänä. Nyt välille sattui myös hyvän matkaa aivan uutta ja tosi hyvää pintaa. Tänne on rakentumassa todella hyvä tie tähän rannikolle. Navigaattori ehdotti aamulla lyhyempääkin reittiä pikkuteiden kautta, mutta ehkä tässä jo alkaa matkaväsymys hieman tuntua, kun valitsin parempana tienä pitämäni reitin. Maisemat tien varrella olivat edelleen pääosin vuoriston ja meren väliin jäävän tasangon maatalousmaisemaa. Aliaga:ssa oli paljon tehtaita ja iso öljynjalostamo. Liikennettä, varsinkin rekkaliikennettä oli aika paljon, mutta valtaosalla tiestä oli todella hyvä reunakaista (reilut 2 m) joten ei ne paljon hulestuttanut, tietenkin liikenteen jatkuva melu on rasittavaa siihen verrattuna, että ajaisi jotakin hiljaista tietä.
Izmir oli minulle vain nimi kartalla. Siksi katsoin toisenkin kerran, kun n. 20 km ennen olettamaani kaupunkia tuli kyltti, jossa oli Izmirin nimi ja asukasmääräksi ilmoitettiin yli 3 miljoonaa ! Ennen kuin pääsin perille tähän hotelliin, jossa olen aivan kaupungin keskustassa (niin luulen) tulin vakuuttuneeksi, että kyllä se kyltti varmaan oli oikeassa. Hetken jo ajattelin, että painako ”kaasua” ja ajan ohi, mutta päätin kuitenkin jäädä. Minulla on 8 päivää yhtäjaksoista ajoa takana, yli 1000 km ja tiedän, että lepopäivä tekee hyvää. Hulluttelemalla voisi vain joku paikka ylirasittua. Taimi katsoi minulle pyynnöstäni pari hotellia joissa oli turkkilainen sauna, mutta en saanut kummankaan osoitetta kirjoitettua siten, että navigaattori olisi sitä löytänyt. Niinpä valitsin navigaattorin listasta summassa yhden hotellin, ajoin sille ja kun se oli kolmen tähden hotelli, otin sen. Jotenkin ei huvittanut lähteä pitkäksi aikaa kiertelemään iltaruuhkaan.
Olin aika aikaisten majapaikassa, matkaa oli 120 km, taival oli helppo. Kuitenkin iltaruokailun jälkeen olin jotenkin niin väsynyt, että taisi olla ensi kertaa tällä reissulla, kun ”päiväkirjan” kirjoittaminen jäi seuraavaan päivään. Kaikki hyvin !