22.4.2012 Pozanti

22.4.2012 Pozanti

Kävin illalla hamamissa, löytyi oikein historiallinen sellainen aika läheltä hotelia. Minä en sitä tosin löytänyt, mutta kun palasin tyhjin toimin takaisin, hotellini edustalla lorvailevasta miesjoukosta yksi ampautui mukaan ja johdatti minut perille asti. Sisällä taas sain opastusta aika tukevalta ”saunojalta”, joka osoittautui sitten pesijäksi. Joka tapauksessa puhdasta tuli ja vähän hierontaakin. Aamulla olin liikkeellä jo 7:40. Ostelin jotakin syötävää kaupungista ulos ajaessani ja suuntasin pyörän keulan kohti Pozabtia. Masto oli alkumatkan loivasti kohoavaa ja pienempi tie mutkitteli Ankaraan johtavan moottoritien suuntaisesti. Maisema oli alkuun hedelmätarhoja ja viljapeltoja, sitten viiniviljelmiä ja loppupäivää kohti pääasiassa mäntymetsiä. Pysähdyin 12 maissa tienvarsipaikassa syömässä. Oli hyvin mielenkiintoista katseltavaa, kun isohko perhe pyöri kuin mehiläisparvi muutaman asiakkaan takia. Itse valitsin lasikaapiss roikkuvasta elikosta lihaista paikka ja siitä ne kärvensivät savuisella hiilloksella minulle pihvit. Leipiä leivotaan sitä mukaan kun on asiakkaita, leipä on kuumaa ja tuoretta. Loppupäivää kohti nousu ajoittain jyrkkeni ja korkein kohta tiessä tänään oli 1370 m. Kokonaisnousua tasan 1600 m, matkaa 84 km ja kaloreita paloi rannevekottimeni mukaa 4700. Huominen suunnittelemani väli olisi hieman pidempi, koitan herätä aamulla taas kohtuullisen aikaisin, jotta ehtisin ajaa, mikäli nousuja on samaan malliin kuin tänään. En tiedä, onko tämän alueen Turkkilaiset jotenkin erilaisempia kuin rannikolla, mutta kohtelu on ollut kyllä suurenmoista. Aivan jatkuvaa helouta, ihmiset tulevat juttelemaan, autot tyyttäävät ja kuskit vilkuttelevat. Täälläkin kylällä kun pysähdyin, heti oli pojat kyselemässä ja yksi pinkaisi pyörän ja ajoi minun edellä hotelille. Nuoret puhuvat hieman englantia, ei kovin paljoa. Kävin viereisellä huoltoasemalla syömässä pikapäivällisen, tiskistä sai valita mitä tarjottimelleen halusi. Tämä on jonkinlainen turistiseisakki, paikalla oli useita linja-autoja. Laitan kuvaksi aika läheltä tätä kylää nappaamani kuvan. Huoneeni akkunasta olisi saattanut tulla jopa parempi, jos olisin älynnyt ottaa. Matka Turkin poikki on alkanut, selvisin ensimmäisestä päivästä hengissä.