28.4.2012 Matka jatkuu…

Lepopäivä on kärsitty. Hotelli oli tämän matkan pohjanoteeraus. Ei minua haitannut kovin paljon, että yläkerran vessan vedet (onneksi ei pytystä) tulivat katon läpi minun ”kylpyhyoneeseeni”. Suurin ongelma oli hotelliin majoittuneet tummat ihmiset, jotka heräsivät 10 jälkeen illalla henkiin ja mekastivat pitkälle yli puolen yön. Korvaatulpat ovat mukana, mutta ei niistä paljon apua ollut. Heräsin kuudelta ja olin 7 jo liikkeellä, hotelissa ei ollut aamupalaa. Pysähdyin leipomon kohdalle, ostin leivän ja pyysin kuumaa vettä ja sekoittelin nescafeet omasta varastostani. Olin päätynyt edellisenä päivänä, että ajelen sisämaata teoreettisena suuntana Ararat. Niinpä lähdin kohti Erzincan:ia, johon on Sovasista n. 250 km. Päivä oli hivenen viileämpi kuin aikaisemmat päivät, lisäksi tie nousu nyt korkeammalle kuin mitä parina edellisenä ajopäivänä. Keskikorkeus ehkä siinä 1500 m, käytiin välillä 1700 m.ssä ja tamä majoittuminen on myös 1700 m:ssä. Tie oli edelleen erinomaista ajaa, mäkiä oli nyt enemmän, mutta nekin olivat kohtuuloivia. Täällä ylempänä alkaa jo olla pohjoisenpuolirinteillä vielä lumilaikkuja jäljellä. Kartan mukaan nousu jatkuu heti aamusta ja kartassa on merkintä 2190 ja vielä toinen ennen Erzincan:ia, 2160 m. Hotelleja ei nyt sattunut sopivalle hollille, naputtelen tätä tekstiä teltassa tiepuolessa, melko tarkkaan Erzincan ja Sivasin puolessa välissä. Kilometrejä kertyi 127, nousuja toista kolometriä alun ja energiaa kului sykemittarin mukaan 5400 kcal. Olen tehnyt sellaisen havainnon, että pulssi on lepopäivän jälkeen aina hieman korkeammalla kuin sitten jatkossa. Tämä väli on ollut aika harvaan asuttu. Pieniä kyliä siellä täällä, pitkiä matkoja, että ei näy yhtään taloja. Tuossa hetki siten oli kuitenkin sellainen huoltoasema, josta sai ruokaa, joten minun ei tarvitse alkaa isommin värkkäämään. Tässäkin huoltoasemalla koko henkilökunta kävi kättelemässä ja toivottamassa tervetulleeksi. Tiellä ohiajavat autot välillä pysähtyvät kohdalle ja teekutsuja satelee tieposkesta tuon tuosta. Kykkä täällä kelpaa ajella. Tässäpä tätä tarinaa näin retkipatjalla istuessa, ei ole oikein ergonominen asento, niin taidan lopettaa. 29.4.2012 Erzincan

Yö sujyi hyvin. Kävin keran yöllä tarpeillani ja ihailin pilvettämällä taivaalla tähtien loistetta. Ilmeisesti ilma 1700 m:n korkeudessa on jo ohuempaa ja tähdet näkyivät todella upeasti. Aamulla teltan katto oli ulkopuolelta hieman kuurassa ja kosteutta riitti. Pakkasin kamani, söin jotakin ja lähdin matkaan. Nousu jatkui ja taittui vasta 2190 m:n korkeudessa. Ilma oli ylhäällä viileähkä, mutta päivä kaiken kaikkiaan oli paras mahdollinen korkeiden mäkien ylitykseen. Laskiessani alaspäin jouduin pysähtymään renkaanvaihtoon ja onnistuin vielä vaihtamaan rikkinäisen renkaan, joten tein vaihtotyön kahteen kertaan. Tyyneysrukous oli paikallaan. Puolelta päivin kävin linja-autojen taukopaikassa syömässä. Ollessani nescafee-vaiheessa, pöytääni tuli kaunis nainen, joka kysyi, saako istahtaa hetkeksi juttelemaan. Hän kertoi olevansa design-insinööri Iran:ista, matkalla Antaliaan kansainväliseen konferenssiin esittelemään jonkin tutkielmansa. Työtään hän teki jossakin yliopistossa, en muista. Juttelemaan hän tuli, ei suinkaan charmini vuoksi, vaan kyselemään pyöräilystä, se tuntui kiinnostavan häntä kovin. Matkakumppanina, olisiko ollut esiliinana oli äiti, jota häntäkin kävin tervehtimässä, ennen kuin jatkoin matkaani. Ruokilun jälkeen tie oli tovin aikaa varsin helppoa mutta nousu taas yli kahden kilometrin ennen loppulaskua tähän kauniiseen kaupunkiin. Yritin ottaa kuvan kaikkialta vuorten ympäröimästä kattilalaaksosta, jonka pohjalla kaupunki on. Ei se tunnelma ainakaan noista minun ottamistani kuvista välity. Joka tapauksessa päädyin tänne Erzincan:iin vähän ennen kuutta, majoituin ja normaalit iltatoimet ovat käynnistyneet. Nimittäin suihkua, pyykinpesua, venyttelyä, syöntiä,,,,,Onhan tätä että ei aika tule pitkäksi. Pitkästä puheenollen, tämän päivän matka oli lähes sama kuin eilinen, 126 km, 3971 kcal. Viikko tui täyteen ja viikon ajonaikainen kulutus oli 23000 kcal, joten aletaan olla normaalissa rutmissä. Iltapäivällä nuo mäet vähän laiskotti (1255 m nousua tänään) ja mietin, olisiko tuolla korkeudella osuutta asiaan. Mene ja tiedä, kun en ole asiantuntija. Nyt lähden tankkaamaan.