25.4.2012 Sarkisia

25.4.2012 Sarkisia

Jos Stefan:in paitaa katsoo tarkkaan, huomaa että katson, kenet matkaseuraan valitsen. Samantyyppinen päivä kuin eilen. Ajelin aamulla ulos lähes miljoonan asukkaan kaupungista ja jatkoin matkaa kohti Sivasia. Maasto samantyyppistä, vuorien välistä laaksoa enimmäkseen, ei kuitenkaan niin tasaista kuin eilen ja niinpä 121 km:n matkalle kertyi nousua yhteensä 825 m. Nousut ja laskut olivat pitkiä ja loivia, tie enimmäkseen erinomaisessa kunnossa. Kun lähdin iltapäivällä lounaspaikasta ja siinä värkkäsin vissiin navigaattorin kanssa, takaa tuli perävaunun kanssa saksalainen pyöräilijä. Jatkoin hänen kanssaan loppupäivän, majoituimme samaan hotelliin ja kävimme äsken syömässä yhdessä. Sattui olemaan insinööri, joka oli hypännyt viime kesänä oravanpyörästä joksikin aikaa, ajanut Istabuliin, kun ilmat jäähtyivät, lopetti sen matkan siihen, kävi kiipeilemässä Iranissa vuoristossa, meni Intiaan ja ajeli siellä jopa yli 5500 m:ssä pyörällä, ja jatkoi nyt matkaa Istanbulista pyörällä kohti Irania. Oli luvannut vanhemmilleen mennä jouluksi kotiin, mutta ei ollut varma, loppuuko reissaaminen vielä siihenkään. Että on niitä muitakin hulluja kuin minä. Hänellä oli mielenkiintoinen pyörä, 14-vaihteinen Rohloff, keskiövaihde, jota hän piti hyvänä. Etu- ja takatelineet olivat Tubus:en teräksisiä telineitä, joille oli mm. erityisen hyvä takuu. Kirjoitan ylös, että muistan. Sää on ollut edelleenkin erinomainen, samoin tiet ovat yllättäneet tähän asti kyllä ehdottomasti positiivisesti. Säätyyppi ehkä vaihtuu, sen näkee ken elää.