15.5.2012 Kerch, Ukraina

Kuvassa Benedict ja Rosita vähän ennen Kerch:in satamaan tuloa Ukrainanan vesillä. Tälle päivälle ei oikeastaan muuta mahtunut, kuin laivalta poistuminen. Kerron kuitenkin siitä, jos vaikka joku haluaisi matkustella täällä, niin voi mentaalisesti valmistautua asiaan. Lähtöpäässä arvioivat laivan saapumisajaksi klo 10:00 am ja tämä piti paikkaansa. Laiva kiinnittyi laituriin 10:10 ja minä tyypilliseen tapaani olin valmis poistumaan aluksesta. Tavarat pakattu ja olin vienyt jo kaksi pyörälaukkua pyörääni paikalleen. Niiden kaikkien kantaminen aika pitkän matkaa ja osan vielä portaita oli tullessa melkoinen urakka. Sitten alkoi odottelu. Jossain vaiheessa laivaan tuli koko joukko ärhäkän näköisiä virkamiehiä, jotka valtasivat ruokasalin. Sinne sitten mentiin ja yksi kerrallaan istuimme piinapenkkiin jossa kyseltiin kaikenlaista. Minulta onneksi aika vähän, kun vain yksi virkanainen siinä pöydässä, jossa minä olin, osasi muutaman sanan Englantia. Muut kyllä istuivat melkoisessa piinapenkissä. Passinkin yksi mies tiirasi jopa valoa vasten sivu sivulta läpi, varmaan kärpäsen paskatkin tuli havainnoitua. olin täyttänyt aikaisemmin jonkinlaisen lomakkeen arvotavarasta. Minun tavarani arvo nyt ei mahda enää kummoinen olla. Passeja ei tämän jälkeen vielä saatu takaisin, vaan jälleen odottelemaan. Olin ulkona Saksalaisten ystävieni, Benedict:in ja Rosita:n kanssa, kun sitten pyydettiin hytteihin tullin tarkastusta varten. Taas odottelua ja aikanaan kaksi virkailijaa tuli ja kääntelivät patjatkin nurinpäin ja valuutoista kyselivät. Ei tullut passeja vieläkään takaisin. Taas odottelua. Sitten viimein tuli lupa hakea passit ja pääsimme lähtemään. Minä pakkasin pyörän ja aloin lykätä sitä, kun totesin, että etukumi tyhjänä. Löysin siitä taas ohuen vaijerilangan ja siihen tuppautuikin sitten taas tullimies tivaamaan, mitä laukuissa on. Minulle sopi hyvin purkaa laukut uudestaan pyörästä, olihan minun paikattava kumi. No, ei hän ihan kaikkia purattanut ja pääsin paikkaamaan kumin. Viimein poistuin laivasta, 15:20, eli noin 5 tuntia kesti satamaan kiinnittymisen jälkeen, ennen kuin olin ulos laivasta. Kun lähdin kaupunkia kohti, vastassa oli teräsportti, jonka edessä Saksalaiset ystäväni olivat. Minä pääsin ilman autoa portista kunhan esitin passini ja tuhti täti tuli avaamaan jykevän munalukon ja avaamaan portin minulle. Lähdin aja ajamaan summassa toiseen suuntaa, kun en tiennyt, missä on Venäjälle menevien lauttojen lähtöterminaali. Pysähdyin pankin kohdalle vaihtamaan valuuttaa. Georgian raha ei kelvannut, vaihdoin euroilla ja dollareilla hieman paikallista ja hieman ruplia. Tiskille sattui paikallinen kohtalaisen hyvin Englantia puhuva kaveri, jolta sain aika hyvän meriselityksen, ts että lauttojen lähtöpaikka on 10 km siihen suuntaan mihin olen menossa ja hotellit ovat vastakkaisessa suunnassa. Sain lisäksi tietää, että Venäjän puolella ei majapaikkaa löydy kuin yli 50 km:n päästä, niinpä käännyin vastakkaiseen suuntaan ja hakeuduin tänne majoitukseen. Mieli tekisi kovasti jo taipaleelle, mutta kyllä minä nyt sinne Venäjän puolelle menen, jos ne minut sinne päästävät ja olen huomenna hengissä.