keskiviikko 16. toukokuuta 2012

16.5.2012 Anapa, Venäjä

16.5.2012 Anapa, Venäjä
Tuli mieleen tuossa delfinaario-mainoksesta Anapaa lähestyessä, että laivamatkalla Georgiasta Ukrainaan delfiinit pyörivät useaan otteeseen pitkiä aikoja laivan ympärillä. Mutta tähän päivään. Päivän saldo ajomatkassa oli noin 115 km, mikä oli kohtuullinen kun ottaa huomioon lauttamatkan Georgian puolelta Azovin merelle johtavan salmen yli Venäjän puolelle. Itse matka ei tainnut viedä kuin rapiat 20 minuuttia, mutta odottelu ja kummankin puolen rajamuodollisuuksien kanssa siihen meni kolmisen tuntia. Sain kyllä kummassakin päässä hieman helpotusta seremonioihin, lähinnä laukkujen tarkastukseen. Kun aloin purkaa pyörää läpivalaisulaitetta varten, virkailija näki, että on isompi homma ja käski jatkaa matkaa. Passi kyllä tutkittiin niin perusteellisesti, että pitää kyllä ihmetellä, miten venäjän kautta tulee Suomeen pakolaisia. Tämä laivasessio aiheutti niin pitkän katkon pyöräilyyn, että olin kyllä varsinkin aamusta melkoisen tukossa. Ehkä se päivän mittaan alkoi hieman helpottaa. Tiet oli hyviä kummallakin puolella, niissä ei ollut moittimista. Täällä venäjän puolella maasto oli loivasti kumpuilevaa, sellaista, että päivän nousuja kertyi noin 500 m. Viljapeltoja ja laajimpia viinitarhoja, mitä olen missään nähnyt ja erittäin hyvin hoidettuja. Täällä on vähän sama systeemi kuin Turkissa, pellot ovat aidattomia ja rakennuksettomia, pohojalainen sanoosi, että heleppoja katella. Talot ovat sitten yhtenä rykelmänä pienissä kylissä. Ilma oli tänään niin lämmin, että riisuin ajopaidan jossain vaiheessa pois ja sitten huomasinkin jälkeenpäin, että olin tehnyt vanhanaikaisen. Laittanut sen repun päälle ja unohtanut siihen josta se sitten on tippunut. Olen tiputtanut vastaavalla tavalla jotakin vissiin joka reissulla. Ei auta kuin pyytää kovasti anteeksi Interspot Joutsensilta ja Lasse Ikonen, lahjapaita meni. Jospa joku veli Venäläinen löytää ja pitää päällään. Yhdellä georgialaisella oli Suomalaisen LVI-firman T-paita (en muista firman nimeä). Kysyin, mutta ei munille selvinnyt, miten hän sen oli saanut. Päivä oli hieno ajella, ajo maistui vaikka aika navakka vastatuuli rokotti vauhtia melkoisesti. Saavuinkin majapaikkaani, joka oli tienposkessa iso lomahotelli, siinä lähempänä kahdeksaa. Aikavyöhyke tässä vaihtuu tuon tuostakin. Georgiassa oli tuntia aikaisemmassa aamu kuin Turkissa, Ukrainassa taas tutkin ajassa, nyt taas muuttui samaan kuin Georgia. Hotelli oli turhan hyvä, olisi sopinut lepopäivään, mutta ilta oli jo niin pitkällä, että en alkanut haeskelemaan. Lisäksi hintaa alensi vähän se, että siihen kuului illallinen. Olisi kuulunut paljon muutakin, mutta ei tässä taida ehtiä kuin häätäseen nukkua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti