6.9.2011 Cavazere

6.9.2011
Cavarzere
Eilinen arvioni ei pitänyt paikkaansa, ehdin Cavarzere:een. Tosin olin täällä aika aikaisin, mutta Venezia:aan olisi ollut matkaa vielä yli 50 m, enkä toisaalta viitsinyt ajaa niin pitkää matkaa, olisi mennyt noin 170-180 km:iin ja toisaalta ajattelin, että voisin etsiä sopivaa hotellia ilman paniikkia. Kuulin jostakin, että majapaikat siellä saattaisivat olla kalliita.
Eilinen majapaikka olikin hieman erikoinen. Minä vähän ihmettelin, kun isäntä joka otti minut sisään, käyttäytyi hieman oudosti. Hän kävi jossakin sisällä, ja sitten ajan päästä toi avaimen ja kertoi, että pyörän voisi jättää hotellin vastaanottoaulaan, joka tosin näytti siltä, että ei siellä mitään vastaanottoa pidetty. Illalla kun menin syömään, kuulin muiden vieraiden suusta vain jotakin slaavilaista kieltä. Ajattelin ensin, että ovat rekkakuskeja, mutta aamulla kun porukka hankkiutui kaikki yhtä aikaa töihin, tulin siihen tulokseen, että koko hotelli oli vuokrattu vierastyölästen asunnoksi. Huomasinpa vielä, että osa hotellin kylteistä oli peitetty, ts se ei oikeastaan ollut auki. Baarimikko ja koki laittoivat majoitusmaksuni omaan taskuunsa, näin päättelin maksutapahtumaa pohtiessani. Olipa baarimikko niin tyytyväinen tilanteeseen, että tarjosi jäätelöannoksen ilmaiseksi.

Mitäpä tuosta, hyvä huone, kannoin vielä rekkakuskiepäilyjeni takia pyöränkin sinne. Yöllä satoi, ukkostikin kunnolla. Aamulla kun kävin aamupalalla sade oli jo tauonnut. Kun pääsin matkaan, väliin sataa tihuutteli ja vähän ennen Ferreraa jouduin ajamaan vähän aikaa sadetakki päällä. Sitten loppupäivän sadepilvet jäivät taakseni ja aivan iltapäivästä niitä ei enään näkynyt.
Maisemat muuttuivat totaalisesti. Aivan tasaista, kastelukanavien halkomaa viljelymaata pääosin, suurimmat nousut pengerrettyjen jokien ylitykset. Laajoja viljapeltoja, maissis, jotain palkokasvia, hedelmäuita, päärynää, omenaa, sitten lähestyttäessä Po-jokea, jopa laajoja riisipeltoja, josta kuva. Näillä pelloilla oli paljon lintuja, ojissa satapäisiä sorsalaumoja, haikaroita ja mitä ihmeen ibiksiä lienee. Kanavien mutaisessa vedessä näkyi isoja kaloja, jotakin vesieläimiä, liekkö saukkoja. Tälläkin maisemalla on puolensa, jossakin ajoin kyltin ohi, jossa puhuttiin Po-joen suiston luontokeskuksesta ja turistinähtävyydestä. Minä sitä nähtävyytä katselin pyörän selästä tovin matkaa.
Kyllä tuo Lassen kenkkäämä Carmenin pyöränavigaattori on hyvä apuri. Aina välillä se tekee järjettömiä reitinvalintoja, eikä nimestään huolimatta noteeraa juuri yhtäkään pyörätietä, silti se on suunnattomasti parempi käyttää kuin aikaisemmin käyttämäni kommunikaattorin navigointiohjelma, joka sekin oli kaupungissa isoksi avuksi. Vähitellen päivä päivältä sen käyttö tulee tutummaksi ja sitä taitaakin olla vaikea opetella kunnolla muuta kuin todellisessa käytössä. Normaalimenettely on se, että katson paperikartalta reitin, jota aion ajaa, yritän löytää saman tien muutaman kymmenen kilometrin päästä olinpaikastani, merkkaan sen pisteeksi ja valitsen, hae reitti. Isoin ongelma on löytää se reittipiste navigaattorin pieneltä näytöltä. Kun se on löydetty, sitten homma sujuu. Iltasella taas haen majoituspaikkoja ja se on aikaisempaan iso muutos. Näen realiajassa eri kohteiden etäisyydet olinpaikastani (tosin linnuntietä) ja esimerkiksi tänään näin edellisestä paikkaa, että täällä minne päädyin oli majapaikkoja.
Sain tänään oppitunnin kahveista. Hyvin pieni kuppi kahvia, jossa on vähän maitoa, on caffe macinato, keskikokoinen kuppi jossa on vähän enemmän maitoa, on cabuzino (kirjoitustapaa en tiedä) ja iso kuppi, jossa on kahvia ja paljon maitoa on caffelatte macinato. Näin ainakin baarinpitäjä minua kädestä pitäen opetti. Saan hylätä täällä Ranskassa ja Espanjassa oppimani toistaiseksi. Täytyy tuo macinato vielä tarkistaa, jotakin sinne päin se oli.
Kuva 4507