torstai 1. syyskuuta 2011

Ei palele !


Halki maatalousmaiseman.
Hotel Il Parco, Grossetto. Vaikka edellinen majapaikka oli edullinen, ei sieltä ohjelmaa puuttunut. Ensivaiheessa kun yrittelin unta, järjesti naapurihuoneen patiskunta sellaisen intiimikäyttäytymiseen liittyvän äänikuvaelman että empä ole ennen moista kuullut. Koska hotellin yksilasiset ikkunat olivat torille päin, kertyi ikkunoiden alle iloinen joukko lähibaaarien asiakkaita vielä kannustamaan toimitusta. Täytyy sanoa, että vähän kateeksi kävi, erityisesti molempien kestävyys, mihin asti lienee kestänyt, mutta lopulta joku hotellin rekkakuskeista hermostyi ja kävi antamassa madonloitsut ovev takana j siihen se meteli loppui. Torialueelta sen sijaan ei loppunut. Nuoriso mekasti ja kävi moporallia vielä melko pitkään, suunnilleen siihen saakka, kun ensimmäiset rekkakuskit alkoivat lähteä työmailleen ja peruuttelivat piippaillen autojaan ikunan alla.
Päivä alkoi kuitenkin ihan hyvin, hotellin pappa oli pysynyt yön hengissä tahdistimen kanssa ja pyörä respassa tallessa. Join naapuribaarissa kafe lattet tai jotakin sinne päin ja lähdin matkaan.
Rannikko on tällä kohdin pääasiassa tasaista. Moottoritien tapainen 4-kaistainen S1-tie kulkee pohjoiseen, välttelin sitä mahdollisuuksien mukaan ja ajelin pääosan rauhallisia pikkuteitä. Puolessa välissä reittiäni rannikolla on merkillinen kalliosaari, jonka yhdistää rantaan kolme kapeaa kannasta ja väliin jää isot laguunit. Kävin niillä paikkeilla syömässä. Muutoin ajelin vähän rantapaikkojen läpi ja paljon maatalousalueiden läpi. Osa sadosta on korjattu, auringonkukan puinti oli menossa, samoin puomurin näköiset vekottimet nostivat maasta tomaattia, minusta näytti kyllä, että puolet jäi peltoon. Ehkä se kuuluu asiaan. Kaikennäköisiä meloneja oli vielä nostamatta ja viinirypäleet tietysti.
Päivä oli lämmin, hiki kyllä virtasi, vaikka reitti oli helppo (kokonaisnousu n. 500m, 133 km:n matkalla). Yritin juoda mutta välillä epäilytti, että tulsikohan se lämpöhalvaus tai jotakin semmoista. Pyöräilijöitä, yksittäisiä ja ryhmiä tuli paljon vastaan. Niin, meni joku ohikkin. Suunnittelin kyllä meneväni hieman etäämmälle rannikolle majapaikkaan, mutta kun tämä tuli sopivasti kohdalle ja oli kohtuuhintainen, päätin jäädä tähän. Seudulla on kyllä todella runsaasti maatalomajoituksia, voi olla, että kokeilen jossakin vaiheessa sellaista. Osassa on ruokaavehkeitten kuvakin opasteessa ja ompa joissakin uima-allaskin. Tyypillinen maatalon varuste kaiketi.
Pyörä toimii hyvin, kiitos Lasselle Joutsensillan intersporttiin. Matkalla oli etuvaihtaja hieman liikkunut ja kun pakkasin pyörälaukkua Suomeen, huomasin sattumalta, että laukun pohjalla oli yksi jarrupala. Olin unohtanut panna palojen väliin pahvoa, niinkuin minua oli opastettu. Lasse on ollut korvaamaton apu pyörään liittyvissä asioissa. Minulla ei ollut muuan vuosi sitten minkäänlaista kokemusta pyöristä, ei kai sitä ole paljon vieläkään. Siksi pätevä tekninen tuki on ollut todella tarpeen.
Kuvaksi laitoin (1.9.2011 Italia 003) viiniviljelmästä ottamani näkymän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti