perjantai 9. syyskuuta 2011

9.9.2011 Verona


9.9.2011 Verona
Lepopäivä jäi taakse ja suuntasin kuitenkin pyörän keulan kohti Garda-järveä. Päivään sisältyi paljon kaupunkien läpi ajoa. Ensiksi Mestren läpi, koska olin sen merenpuoleisella ulkoreunalla ja olin menossa takaisin sisämaahan päin. Reipas 20 km ja vastaan tuli Padova ja siitä 30 km, niin seuraava kaupunki Vienza. Viimeiseen päivän kaupungeista, Veronaan, matkaa oli sitten hieman pidemmästi, kartan mukaan 60 km. Jos nuo laskee yhteen, päätyy 110 km:iin. Kuitenkin pyörän mittariin kertyi hieman yli 140 km. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että navigaattorini asetteluissa on polkupyörä ja se kyllä tuppaa kierrättämään kaikkia pikkuteitä, toisinaan aivan mahdottomia. Nytkin aivan lopussa, saapuessani Veronaan, vaihdoinb kulkuneuvoksi auton, oikeni vähän mutkat.
Tämä alue on tiheään asuttu, teitä on todella paljon ja liikennettäkin. Yleensä sen liikenteen kanssa pärkää aika hyvin, tänään yksi rekka meinasi kiilata minut kaiteen väliin. Hieman oli kaunaa ilmassa, olisin saanut sen ehkä kiinni seuraavassa risteyksessä ja mietin hetken…. no joo. Toinen asia on, että kun noita risteyksiä ja ramppeja on tuhottomasti, pitää olla tarkkana, että ei ajaudu moottoritielle. Jouduin tänään palaamaan takaisin Vicenza:n ohituksessa, vaikka mielestäni ajoin SR11 tietä, joka kulkee 6-kaistaisen moottoritien rinnalla siten, että toiset kaksi kaistaa menee tien toisella puolen ja toiset toisella (siis tässä kohtaa), mutta ei siinä mitään pyörälläaajokiellon merkkejä ollut. Tuli sen verran torven tyyttäyksiä ja käsimerkkejä, että palasin muutama sata metriä takaisin pienemmälle tielle.
Veronassa hotellin haku päättyi pikkukatujen sokkeloihin, josta löysin apartomenton. Paikka on oikeastaan tarkoitettu pidempään asumiseen isommalle ryhmälle, mutta niin nuo siivosivat yhden vapaan huoneiston (olohuone/keittiö, kaksi makuuhuonetta, kylpuhuone, jääkapissa aamiaiskamat, keittiö täysin varustettu, pesukone..). Tällaisessa saattaisi viihtyä pidempäänkin jossakin toisessa tilanteessa.
Meno maistui ja aurinko paistoi. Lepopäivä oli tehnyt hyvää, oli todella muavan tuntoista ajella. Huolimatta vaikeasta (liikenteiden ja tiestön, ei maaston) reitistä, matkaakin kertyi kohtuullisesti. Ajamisen vuoksi olisin voinut ajaa vaikka Gardajärvelle, mutta minusta on mukava hoidella rauhassa näitä iltatoimia.
Garda-järven voi kiertää kahta puolta. Nyt vain pitäisi osata päättää, kumpaa puolta menen?
Niin, kyllä minä eilen sinne oopperaan pääsin. Ei siellä muutkaan frakki päällä olleet, muutama puku näkyi, olpa siellä joitakin shortseihinkin pukeutuneita. Kyllä se hintansa väärti oli ja pääsin vielä turvallisesti takaisin hotelliinkin, minä kun en ole paljoa yöllä liikkunut kaupungeilla näillä reissuillani.
Tänään en muistanut käyttää kameraa lainkaan, laitan kuvaksi eilisiä Venetsian otoksiani jonkun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti