4.10.2011 Kolasin, Montenegro

4.10.2011 Kolasin, Montenegro

Aamu oli tosi kylmä. Aamupala oli vasta 8:lta, joten minulta meni yli puoli yhdeksän, ennen kuin pääsin matkaan. Nukuin edelleenkin huonosti, kurkku vaivasi, seuraksi vähän nuhaa ja yskää että ei olisi kovin yksinäistä. Laitoin vaatetta päälle, onneksi alkumatkasta oli loivaa nousua. Puolivälissä Beraneen oli reilun kilometrin tunneli ja siinä oli korkeus 1348 m, mikä oli n. 130 m enemmän, kuin kelloni näytti. Ilmeisesti eilisetkin korkeuslukemat olivat vähän alakanttiin. Tunnelin jälkeen alkoi lasku, laitoin taas vaatetta lisää, en vain arvannut, että tultaisiin 750 m alaspäin, joten jäässähän minä taas olin kun tulin Beraneen. Join kahvit auringonpaisteessa ja sulattelin itseäni. Kyselin reittivaihtoehtoa koululaisilta, ne puhuvat jonkin verran englantia. Suosittelivat kiertämään reilun 10 km pidemmän reitin kautta, minkä tein. Niin lähdin laskettelemaan jokiuomaa Bijelo Polen suuntaan ja sieltä taas ylämäkeen tänne Kolasin:een.

Jos oikein tulkitsen karttaa, nousu jatkuu vielä vähän aikaa. Tämä yöpaikkani, motelli tien varressa, 21E, on kelloni mukaan 850 m:ssä ja korkein paikka näyttäisi olevan vajaan parinkymmenen kilometrin päässä 1045 m. Sen jälkeen tie noudattelee jokivartta alaspäin rannikkoa kohti. Välillä on Montenegron pääkaupunki, Podgorica. Sinne on kartan mukaan vajaa 80 km. Podgorica:n ja meren välissä on vielä yksi vuorijono, siinäkin korkeimmat huiput 1594 m, joten ei sinne rannalle ihan laskettelemalla pääse. Jos jotenkin löytäisi Podgorica:sta sellaisen pyöräliikkeen, josta saisi jarrupaloja. Tänään tiet olivat aika hyviä, laskutkin sen verran loivia, että en kauheasti jarruja käyttänyt. Tiestä riippuen annoin vauhdin nousta sinne 55 km/h:ssa asti. sitten piti vähän toppuutella.

Tämän päiväiset havaintoni Montenegrosta olivat positiivisia. Reitinvalinta sattui varmaankin kohdalleen, kauniita jokilaaksoja vuorien välissä. Talot ja elämä on vauraamman näköistä kuin Kosovossa. Ihmiset ovat ystävällisiä, kieliongelma tietysti on, mutta nämä minun yksinkertaiset asiani tulevat kyllä hoidetuksi. Arvioni on, että olen vielä kaksi yötä tämän maan puolella, ellei flunssani muutu pahemmaksi ja pakota minua pitämään taukoa. Mutta sen näkee sitten. Arvelen, että tätä kirjoittaessani boileri on lämmennyt ja saan lämmintä vettä suihkuun. Eilen en saanut. Vastaanottaja sanoi netin toimivan, täältä huoneesta se ei ainakaan toimi, katson toimiiko alhaalta.
Kuvaksi laitan lehmän kuvan, saa Pekka arvioida, onkohan nämä Milka-lehmälle sukua.